Marilyn pesi keittiön työtasoja kovalla voimalla. Pesusieni ei ollut mikään maanmainioin joten siitä irtoi palasia välillä. Marilyn kuuli ulko-oven käyvän ja hän pysäytti pesemisen. Hän jäi kuuntelemaan. Hän ei kuullut kuin askelia jotka lähestyivät keittiö. Marilyn tunsi että joku seisoi hänen takanaan. "Hei äiti" vastasi ääni Marilynin takana. Marilyn kääntyi ja huomasi lapsensa.

Siinä oli Alexandra. Hän tuijotti kiusaantuneena Marilynia. Hän puristi matkalaukkua kädessään ja vilautti hermostuneen hymyn. Marilyn innostui ja juoksi halaamaan Alexandraa. Marilyn vilkaisi nopeasti Marilynin vaatteita ja sanoi: "Herran tähden, ei minun tyttäreni tuollaisia vaatteita pidä. Tässä on rahaa. Osta sillä itsellesi vaatteita" Alexandra yritti sanoa vastalauseita, mutta Marilyn patisti hänet käymään kaupassa. Alexandra huokaisi ja lähti kävelemään yläkertaan. Kaikki oli talossa kuin ennenkin. Hän avasi huoneensa oven. Se oli edelleen täynnä kaunita värejä ja muistoja.

Alexandra istahti sängylle ja nappasi tyynyn käteensä. Hän otti tyynyliinan pois tyynystä ja etsi sen sisältä jotain. Pian hän nosti tyynyliinan sisältä pienen sileän kiven jonka hän oli kerännyt kesällä pienenä. Hetken päästä huoneeseen tuli hölkäten Rape. Rape hyppäsi Alexandran viereen sängylle ja meni siihen makaamaan. Rape tuijotti Alexandraa ärsyynyneesti. "Olen ilmeisesti vienyt sinun sänkysi. Anteeksi" Alexandra sanoi huvittunesti ja nousi ylös. Rape huokaisi tyytyväisenä ja jatkoi nukkumistaan. Alexandra lähti kaupungille. Tultuaan kaupungilta ja vaihdettuaan uudet vaatteet päälle Alexandra kutsui kihlattunsa käymään.

Alexandra pyysi Heikkiä muuttamaan heille ja tietenkin Heikki suostui. Heikin asu muuttui ja hiukset. Heikki oli ihan kuin uusi mies.

"Heikki, milloin menisimme naimisiin?" Alexandra kysyi epäillen. "Hä?" Heikki kysyi hämmästyneenä. "Naimisiin, milloin?" Alexandra kysyi ja nousi istumaan kunnolla. "Vai pelkäätkö?" Alexandra jatkoi. "Ei,en tietenkään pelkää. Voimme mennä naimisiin vaikka ylihuomenna jos niin haluat" Heikki sanoi. "Selvä. Täytyy ruveta tekemään järjestelyitä" Alexandra sanoi nousten samalla pystyyn. "Siis mitä? Tarkoitatko että menemme jo ylihuomenna naimisiin?!" Heikki kysyi pelästyneenä. "Niin sinä juuri sanoit" Alexandra sanoi hymyillen. "Siis..en..." Heikki änkytti. "Etkö halua mennä?" Alexandra kysyi surullisena. "En minä sitä..."Heikki sanoi. "Mennäänkö vai ei?" Alexandra kysyi vakavana. "Mennään" Heikki sanoi ja vilautti hymyn. "No niin. Hyvä" Alexandra sanoi väläyttäen hymyn. Samassa huoneeseen astui Marilyn. Marilyn tuijotti kiukkuisesti Heikkiä.

Marilynin katse porautui tällä hetkellä Alexandran vieressä olevaan mieheen. Hänen mielestään mies muistutti kaukaisesti hieman Hemmoa ja se ärsytti paljon Marilynia. Alexandra hätkähti Marilynin ilmettä, mutta nousi nopeasti ylös.

 "Äiti, tässä on kihlattuni Heikki. Hän muutti meille ja menemme ylihuomenna naimisiin" Alexandra puhui yhteen hengenvetoon. "Siis...hän...asuu...naimisiin..kihlattu?" Marilyn sanoi hiljaa. "Niin" Alexandra sanoi. Marilyn vilkaisi Heikkiin ja sitten takaisin Alexandraan. "Jos se tekee sinut onnelliseksi" Marilyn huokaisi. "Mutta ei ole hyvä idea mennä samantien naimisiin" Marilyn kuiskasi hieman hiljemalla äänellä. "Äiti, tiedän mitä teen. Minä rakastan Heikkiä" alexandra sanoi ja hivuttautui lähemmäs tulevaa aviomiestään. Marilyn vilkaisi uudelleen Heikkiä ilkeästi ja lähti ärtyneenä keittiöön. "No sepä meni hyvin" Heikki huokaisi. "Älä välitä. Äitillä on vain vähän....huonoja kokemuksia naimisiin menosta" Alexandra selitti. Heikki katsoi Alexandraa kysyvästi. "Selitän joskus" Alexandra sanoi.

XXXX

Aamulla siivottiin pihaa ja hoidettiin puutarhaa. Takapiha oli hoitamisen laimilyönnin jälkeen täynnä rikkaruohoja ja puskat olivat täysin epämuodostuneita. Alexandran häät olisivat jo ylihuomenna ja kaikki oli täysin kesken. Alexandra leikkasi hermostuneena ruusupensaan oksia.

Illalla Rachel oli saapunut kummittelemaan koko perheelle. Ensimmäinen uhri oli Heikki, toinen oli Marilyn ja kolmas oli Alexandra. Välillä Rachel pysähtyi ja rupesi huutamaan jotain kahvikupista.

Jonkin ihmeen takia Rachel oli myös alkanut lennettelemän lamppuja.

XXXX

Alexandra oli siirtynyt katsomaan itselleen hääpukua. Ensimmäiseksi hän mietti punaista joka poikkeaisi kyllä perinteisestä, mutta päättyi sitten tavalliseen hääpukuun.

XXXX

"Ajatella, minun pikku tyttöni menee jo naimisiin. Onneksi minä en sentään näin nuorena ole tulossa vielä isovanhemmaksi" Marilyn sanoi pyyhkien silmiään. Alexandra vilkaisi arasti Marilynia ja käänsi nopeasti katseensa takaisin luomiväri valikoimaan. "Alexandra? Mikä on?" Marilyn kysyi. "Tuota...siitä sinun isovanhemmaksi tulosta" Alexandra sanoi arasti raaputtaen pöytää kynnellään. "Mitä? Et kai sinä...." Marilyn sanoi pelästyneenä. Alexandra vilkaisi uudestaan Marilynia. "Oi ei" Marilyn huokaisi. "Hups?"Alexandra sanoi hiljaa. "Tietääkö Heikki?" Marilyn kysyi. "Tietää" Alexandra sanoi. Marilyn huokaisi ja lähti ulos hoitamaan ruokatarjoilut.

Heikki oli ilmiselvästi hermostunut tulevista häistä. Hän oli koko ajan baaritiskin luona kunnes Alexandran veli Mika kävi vetämässä Heikin pois juomien luota. "Tule nyt. Olet kohta häissäsi ihan humalassa etkä sitten huomenna muista omia häitäsi" Mika selitti vetäen Heikkiä hihasta joka yritti kurkottaa uuteen kupilliseen. Kun Heikki oli saatu takaisin terasille alkoi häämarssi soida.

Alexandra asteli varovaisesti kohti alttaria peläten, että kompastuisi matkalla. Hänen oloaan helpotti alttarilla odottava Heikki jonka kanssa hän tulisi viettämään lopun elämänsä.

Alexandra hymyili onnellisuudesta, että oli päässyt perille kompastumatta kertaakaan. Vieraat olivat saapuneet paikoilleen vihdoin. Hemmoa ei oltu kutsuttu tietyistä syistä. Marilyn oli sanonut: "Hemmoa ei sitten kutsuta tai minä en tule. En kestä nähdä häntä"  Alexandra oli tietenkin suostunut, koska halusi mielummin äitinsä kuin isänsä häihinsä.

Heikki ja Alexandra pitivät toisilleen puheet jotka eivät kestäneet kovin kauaa. Kun puheet oli saatu puhuttua he antoivat toisilleen sormukset. Heidät liittonsa oli nyt sinetöity.

Kaikki vieraat olivat jännityksestä hysteerisiä. Natalie nauroi yksinään takana, kun taas Marilyn oli hiljaa paikallaan. seremonian jälkeen uutta avioparia tultiin onnittelemaan. "Oi, onneksi olkoon todella paljon" Natalie sanoi iloisena halaten  Alexandraa ja Heikkiä. "Toivon että teidän avioliittonne kestää ikuisesti" Natalie jatkoi. Natalien takana jonossa oli seuraavana Mika. "Paljon onnea. Muista pitää puolesi Heikki" Mika sanoi nauraen ja teki miehisen halauksen Heikille. Sen jälkeen oli Monica ja Monican jälkeen oli jotain ystäviä. Häiden vaikein osa oli nyt takana ja seuraavaksi keskityttiin juhliin.

Alexandra leikkasi palan appelsiini kakkua varovasti. Kamerat välkkyivät kun ympärillä otettiin valokuvia. Se oli hieno hetki.

Perinteiden mukaan Alexandra syötti miehelleen kakkua joka levisi lopuksi pitkin Heikin naamaa. Molemmat nauroivat jännityksen purkautuessa hitaasti. Lopuksi kävi niin, että Alexandra lähti juoksemaan karkuun, mutta Alexandran pahaksi onneksi Heikki sai Alexandran kiinni jolloin kakku lautanen putosi vahingossa maahan.

Seuraavaksi kakun pudottelun jälkeen oli vuorossa hitaiden tanssiminen. Alexandra istui hetkeksi aikaa Natalien viereen kun Heikki alkoi tanssia nykyisen anoppinsa kanssa. "Voi harmi kun minun Heikkini on niin tylsä ettei se halua tanssia" Natalie sanoi surullisena. "Missä sinun Heikkisi nyt on?" Alexandra kysyi yrittäen etsiä häntä katsellaan. "Porealtaassa" Natalie sanoi huokaisten. Natalie nojasi kättään vasten, istuen ja katsoen vastapäisen tuoli kukkia. "Minäkin haluan naimisiin" Natalie sanoi vinkuen ja huokaisi uudelleen. "Kyllä se aika vielä koittaa, mutta nyt minun täytyy mennä tanssilattialle" Alexandra sanoi ja nousi tuoliltaan.

Häät olivat jo päättyneet ja Alexandra oli yksin kotona. Heikki oli lähtenyt töihin jo monta tuntia sitten. Häät olivat loppupuolella vähän venähtäneet pitkiksi ja jotkut olivat jo juopuneet. Marilyn oli siivonnut tavarat jo varastoon, laikaissut terassin lattian ruusun terälehdistä ja kerännyt lautasia maasta. Alexandra olisi niin halunnut lähteä jonnekkin ulkomaille, mutta Heikin työkiireiden ja Alexandran raskaana olon takia se ei onnistunut. Se ärsytti Alexandraa. Heikkiä ei näkynyt vieläkään joten Alexandra päätti lopettaa odottamasta ja lähti nukkumaan. Alexandra nukahti melkein samantien raskaan päivän jälkeen.

XXXX

Raskaus eteni vähitellen. Alexandran vatsa suureni josta johtuen Alexandralla alkoi selkäkivut. Pahoinvoinnit ja sun muut säryt olivat vallanneet Alexandran elämän.

Silti Alexandra ja Heikki rakastivat lastaan aivan valtavasti. Tästä lapsesta tulisi aivan varmasti pilalle hemmoteltu. Joka päivä Alexandra puhui vauvalleen.

Yhtenä iltana kun Alexandra nukkui hän näki unta vauvastaan. Hänen vauvansa oli jo lapsi. Lapsi oli unessa tyttö, vaikka sukupuolta ei tiedetty vielä. Tyttö juoksi takapihalla mustat pitkät hiukset hulmuten. Tyttö pysähtyy ja katsoo taakseen. Tyttö hymyilee säteilevästi. Hän heiluttaa pientä siroa kättään ja jatkaa juoksemista. Hetken päästä tyttö on kadonnut puiden joukkoon. Alexandra juoksee nopeasti perään, mutta huomaa enää takapihalla olevan lammen väreilevän. Lammen pohjassa on jotain. Alexandra menee lähemmäs lampea ja yrittää katsoa sinne. Yhtäkkiä sirot kädet vetävät Alexandran lammen pohjaan. Alexandra yrittää räpiköidä pintaan, mutta ei pysty. Alexandra vajoaa hitaasti tuntemattomaan. Alexandra kirkaisi ja hypähti ylös. Alexandra katsoi ympärilleen ja huomasi olevansa taas omassa makuuhuoneessaan. "Kamala painajainen" Alexandra huokaisi ja nosti käden silmilleen. Hän vilkaisi kelloa. Kello oli kuusi aamulla. Alexandra haistoi ilmassa pekonin tuoksua. Hän nousi ylös ja lähti keittiöön.

Marilyn sekoitti juuri tekemäänsä munakasseosta. Marilyn lisäsi vähän väliä lisää mausteita ja aineksia. Alexandra käveli ruokailuhuoneeseen.

Marilynin tuodessa ruuat pöytään Alexandra selitti jo painajaistaan Heikille. "Älä huoli. Todennäköisesti vauvallemme ei tule mustaa tukkaa tai ole tyttö. Minun suvussani kaikki olivat usein poikia ja teidän suvussanne kaikki ovat usein ruskea tukkaisia" Heikki sanoi. Alexandra vain nyökkäsi hiljaa. Hän tiesi että tuo kuulosti aika kaukaa haetulta ja Heikki yritti vain lohduttaa.

XXXX

Päivät kuluivat nopeasti. Alexandra nukkui yhä enemmän ja enemmän. Marilyn oli huolissaan tyttärestään. Hän ei ollut syönyt kunnolla pitkään aikaa ja voi todella huonosti.

XXXX

Rape oli virkistynyt huomattavasti siitä lähtien kun Heikki oli saapunut Darlenien taloon. Se johtui varmaan siitä, että Heikki oli nykyään ainoa joka ehti leikkimään Rapen kanssa. Heikki oli kuitenkin ylentynyt mystiikka uralla josta johtuen työpäivät olivat pidentyneet. Joten kohta kukaan ei enää leikkisi Rapen kanssa. Ratkaisu kuitenkin keksittiin nopeasti.

Darlenit ottivat toisen koiran jonka kanssa Rape saisi leikkiä. Koiran nimi oli Linda. Linda ei arkaillut yhtään tullessaan talon pihaan vaan juoksi heti pureskelemaan lelua.

XXXX

Alexandra oli herännyt vihdoinkin. Alexandra nousi ylös ja petasi sängyn. Ulkona oli satanut jo lunta paljon. "Kuinka kauan oikein olen nukkunut" Alexandra puhui yksinään. Yhtäkkiä Alexandra hymyili leveästi, hyppäsi sängylle selälleen ja tuijotti kattoon. Hän mietti niitä ja näitä. Tulevaisuuttaan ja nykyhetkeä.

XXXX

Heikki oli siirtynyt ulos tekemään lumiukkoa. Kun lumiukko tuli valmiiksi, Heikki lisäsi hatun ja harjan lumiukolle.

XXXX

Pian koitti aika jolloin Alexandran oli aika synnyttää. Synnytys oli kivulias, mutta ei kestänyt kovin kauaa.

Heille tuli tyttö. Jolla oli mustat hiukset. Alexandra tuijotti tyttöä joka oli suoraan kuin hänen painajaisestaan. Mutta silti Alexandra rakasti tytärtään. Tytön nimeksi tuli Sarah. Alexandra silitti tytärtään kädestä. Sarah katsoi Alexandraa kuin hänen unessaan. Heikki tuli pian Alexandran luokse leveä hymy kasvoillaan ja ojensi käsiään. Alexandra ojensi Sarahin Heikille. Heikki katsoi tytärtään kuin ihmettä. Sarah oli perinyt silmänsä ja hiusten värinsä isältään. Alexandra tuijotti tytärtään.

Alexandra vei Sarahin nukkumaan. Alexandra lauloi hiljaa tyttärelleen. Pian Sarah nukahti. Alexandra katsoi Sarahia hymyillen välillä. Välillä Sarah piti jonkun pienen äännähdyksen. Silloin aina Alexandra vavahti luullessaan että Sarahilla oli joku hätänä.

Marilyn hoiti paljon Sarahia. Hän syötti ja vaihtoi vaipat aina silloin kun Heikki tai Alexandra eivät ehtineet. Sarahista tosiaan tulisi hemmoteltu.

Tähän päättyi osa 13. Toivottavasti piditte.